lauantai 18. kesäkuuta 2011

Jospas minä kissan saisin kyllä sitä rakastaisin, paijailisin sitä aina, arkena ja sunnuntaina

"Mä oon hurja villikissa viidakossa!"

Tällainen ihana karvapallo muuttaa asumaan tänne mun ja Sakun seuraksi. Oon onnesta soikeana, niin kuin tulevan äidin tietty kuuluukin olla. Kävin oman pennun valitsemassa jokunen päivä sitten. Jo etukäteen tiesin, että joutuisin tekemään valintani kahden pennun välillä ja koska itseni tunnen melkoisen hyvin, tiesin että valinta tulisi olemaan todella vaikea. Ja niin se olikin. Istuin pentulaatikon reunalla varmaan 45 minuuttia pohtimassa kumpi kissoista tulee joskus luokseni.
Lopulta päädyin valitsemaan kuvissa olevan ihanan oranssin tytön, jonka pentujen omistaja veikkasikin minun valitsevan. Mutta olisiko valinta muka voinut olla mikään toinen, kun kissi tuli ensimmäisenä laatikosta minua katsomaan ja ihmettelemään ja lisäksi vielä jäi killittämään ja naukumaan perääni kun lähdin. ”Hei! HEEEEIII!!! Sä UNOHDIT mut! Sä valkkasit mut, mä kuulin! Tuu takasin!” Käskin pennun jäädä vielä äitinsä luokse juomaan maitoa ja kasvamaan… Muuten hiukan hölmö ja yli-innokas isoveli luultavasti runnoisi vauvan mennen tullen…

Sisarukset kiipeämässä kilpaa pentulaatikkoon

"Siru" nimellä kulkee vauva vielä toistaiseksi, nimiehdotuksia
otetaan vastaan. Pohdin myös Stella nimeä :)

Awws <3 Onko oikeasti söpömpää olemassa?

"Ei tartte auttaa, kyllä mä selviän IHAN ITTE!"

Ei kommentteja: