torstai 17. helmikuuta 2011

Ihanat kiharat

etOlen aina ollut huono laittamaan hiuksiani yhtään mihinkään muotoon. Todisteena tästä itselläni on mutama valokuva, jotka (luojan kiitos!) on otettu vuosia sitten, kun päätin leikkauttaa hiukseni malliin, joka vaati laittoa hiukan enemmän kuin pelkän pikaisen harjaamisen aamulla. Näytän valokuvissa suunnilleen siltä, että olisin
a) karannut 70-luvulta tai
b) tökännyt haarukan pistorasiaan

Olen taas kasvattanut pidemmät hiukset ja kieltämättä rrrrrakastan pitkää liehulettiäni! Pelkkä harjaus aamulla riittää usein, toisinaan jaksan vaivaantua suoristusrautaakin hiuksilleni näyttämään. Silti, salainen haaveeni on aina ollut omistaa kiharat hiukset. Ihanat kiharat. Sellaiset täydellisen huolettomat laineet. Mutta koska olen tavattoman huono laittamaan hiuksiani, joudun aina vaivaamaan jotakuta, jos haluan hiuksiini jotain spesiaalia. Ja koska asun tällähetkellä kissan kanssa, jolta peukalo-ote kihartimeen ei oikein luonnista, ei apua hiusten laittoon ole luvassa.

Mutta dadaa! Ratkaisu on löytynyt! Selailin tässä jokin aika sitten yhtä lempiblogiani (Nelliinan vaatehuone) ja bongasin hänen ylistyksensä eräästä kihartimesta. Kirjoitin nimen ylös ja suuntasin kohti Anttilaa ja siellä se oli hyllyssä.  Remington Pearl Wand. Koska hintakin oli opiskelijaystävällinen lähti kyseinen kiharrin matkaani. Kieltämättä kotona mietin, että onkohan tässä nyt edessä se tavallinen "verta, hikeä ja kyyneliä" hiustenlaittosessio, mutta yllätyin todella positiivisesti. Kiharrin kuumenee ensinnäkin todella kuumaksi, joten kihartaminen on nopeaa eikä yhden hiustupsun kanssa tarvitse tapella 10 minuuttia. Lisäksi kihartimessa ei ole laisinkaan sitä ärsyttävää klipsiä, joka jättää paitsi jäljen kiharoihin, aiheuttaa myös hiusten takertumista ja yleisesti vaan ärsytystä, ainakin allekirjoittaneessa! Mielestäni lopputulos on myös kihartimen mallin ansiosta miellyttävämpi, koska sauva kapenee loppua kohden.

Koko kiharrusprosessiin meni suunnilleen 15 minuuttia, joka on minulle suunnilleen sama kuin juoksisin maratoonin tunnissa. Jälki ei ehkä näin ekalla kerralla ollut mikään täydellisin, mutta itse kyllä viihdyin kiharapilvessäni mainiosti. Kiharat kestivät hyvin yön yli ja aamulla korjailin vain muutamaa hiussuortuvaa ennen kouluun lähtöä. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen ostokseeni ja lupaan ja vannon, ettei käyttökerta jäänyt tähän yhteen (niinkuin kävi toiselle kihartimelleni, joka nyt joutaisi romukoppaan...)


Tässäpä kuva kiharapilvestäni. Kuvanlaatu on taas kerran kyllä niin hyvä, että melkein itkettää...

4 kommenttia:

veera s. kirjoitti...

Mä oon harkinnu ton Remingtonin Pearl Wandin ostoa ja ei hitto, pakko se on varmaa hankkia! Rakastan kihartaa hiuksiani, vaikkei ne pitkät ookkaa, just ja just olkapäille, mut silti. :)

Salla kirjoitti...

Osta ihmeessä! Uskon että tuolla saa kivat kiharat ihan minkä pituisiin hiuksiin vain. Itse olen taas vaan rakastunut näihin pidempiin hiuksiini, niin en raaski näistä luopua :)

veera s. kirjoitti...

Mä kävin just perjantaina kampaajalla vetäsemässä toisen puolen lyhyeks.. Pitäs testata jotenki et miten kihara passaa tämmösee toispuoleisee tukkaan, ennenku menee tommosia ostelemaan :) tosin tukkahan tulee kasvamaan jokatapauksessa, et... ;D

Salla kirjoitti...

Hmm.. Joo, toinen puoli lyhyenä voi olla vähän vaikeaa saada kiharoita. Tai en tiedä, en oo koskaan kokeillut/nähnyt. Mut ehdottomasti kannattaa hankkia sitten kun on taas mitä kihartaa! :)