Kohti viikonloppua

Viikko on taas vierähtänyt huisin nopeaa. En valita, koska vaihteeksi edessä olisi työvapaa viikonloppu. Oikeastaan pitäisi kyllä näpertää koulujuttuja, etenkin tuo yksi 10 sivun esitelmä pitäisi saada hyvälle mallille. Mutta silti, ei tarvitse mennä töihin! Jee!

Eilenkin oli melkoisen touhukas päivä. Ekaksi yliopistolla ruotsin ryhmäkeskustelu (suunniteltiin porukalla reissu Venäjälle. Tuli sen verran hyvä reissu suunniteltua, että melkeen voisi lähtee matkalle) ja illalla vielä Turun Manillassa katsomassa teatteria ainejärjestön kanssa.

Harmaa neule: Only

Aamulla heitin koulua varten päälle mustat farkut, mustan topin ja harmaan neuleen, jonka soljet olen jotenkin onnistunut assosioimaan pakkopaitaan. Tiedän, aika vilkas mielikuvitus. Aamu itsessään ei ollut mikään mahtavin: maito oli ihan finaalissa ja onnistuin keittämään muutenkin aika myrkyt aamukahvit, joten aamukahvi ei todellakaan ollut mikään nautinto. Onnistuin myös mahtavasti katkaisemaan käsikorun, jonka olen aikoinaan saanut rippilahjaksi. Toivottavasti sen pystyy vielä korjaamaan.

Teatteriin lähteminen ei suoranaisesti innostanut päivän päätteeksi, mutta jostain revin sen verran energiaa, että päätin jopa kihartaa hiukset. En löytänyt mielekästä teatterivaatetta, mutta tyydyin lopulta kynähameeseen, jonka muutama aamu sitten torjuin vatsamakkaraongelman takia. Saa kelvata. Ihan kiva kokonaisuudessaan asu oli kuitenkin, vatsamakkaroineen kaikkineen. Ja kiharretuissa hiuksissa olo on aina jotenkin juhlava.

Hame: Vero Moda

Koru: Kalevala - Rakkaus

Teatteriesitys, jota oltiin katsomassa oli Tähden hetki tai Kevyt kyyneleinen tarina. Esitys oli hienosti näytelty ja puitteet oli mahtavat, mutta kieltämättä paikoitellen tarina ei mulle oikein iskenyt. Alku ja loppu oli mun makuuni hiukan liian venytettyjä, mutta makunsa kullakin. Silti kyllä suosittelen käymään katsomassa kyseisen esityksen, oli todellakin näkemisen arvoinen.

Tänään olen herännyt ihan jo seitsemän aikaan, eli mahdollisuudet saada tänään jotain aikaiseksikin ovat aika hyvät. Kävin tossa jo koululla viimeisessä kanditapaamisessa ja tapaamassa myös klinikkakurssin ohjaajaa pikaisesti. Kotona päätin extempore pestä ton kissan, jos vaikka tuo karvanlähtö siitä vähän tasaantuisi. Urakka ei onneksi ollut ihan niin vaikea kuin kuvittelin ja nyt tuo kissa tuolla kuivailee itseään ja toipuu järkytyksestä. Seuraavaksi taidan hörppiä kupin kahvia, kun maitoakin taas on, ja sitten voisi hyökätä tuon esseen kimppuun ennen kun lähtee illalla jumppailemaan. Hmm... Kuulostampa mä tehokkaalta!

Mukavaa viikonlopun alkua kaikille!