Tehoton tiistai

Tänään olen viettänyt paljon ansaitsemaani löhöpäivää. Tai no, olinhan mä jo aamulla kello 8 yliopistolla ja vasta kolmelta kotona, mutta silti. Ilta on ollut pelkkää rentoutumista. Aloitin itseni hemmottelun käymällä testaamassa salilla infrapunasaunan. Olen varmaan kaikkia muita ihmisiä jäljessä, mutta tosiaan en ollut koskaan ennen ollut kyseisessä härvelissä. Suhtaudun myös hieman skeptisesti kaikkiin infrapunasaunan luvattuihin vaikutuksiin, mutta koska lihakset oli jumissa eilisestä treenistä, niin eipä lämpimässä istumisesta ainakaan haittaa voisi olla.

Mukaan testaukseen lähti siskoni, hänkin ensikertalainen. Saavuttiin salille ja laitettiin sauna lämpiämään. Yllättävän nopeasti koppi lämpeni, itse en ollut ehtinyt selata kuin vasta muutaman sivun lehteä, jonka kuvittelin lukevani lämpenemistä odottaessani. Mutta ei hätää, koska infrapunasaunassa ei tosiaan heitellä vettä mihinkään, ei ilma ole kauhean kosteaa ja lehden voi hyvin napata mukaan lauteille. Siispä pyyhe ympärille, lehti mukaan ja lauteille. Aluksi tuntui hieman hassulta istua liikuntakeskuksen pukukopissa lasiovisessa hökötyksessä. Ihan kuin olisi ollut näyteikkunassa. Hetken istumisen jälkeen sitä alkoi kuitenkin rentoutua ja parikymmentä minuuttia sujahti ohitse hetkessä höpötellen ja lehteä selaillen. Suihkun jälkeen olo oli kieltämättä tosi hyvä: rento, mutta pirteä. Tämän suhteen siis sauna ainakin piti lupauksensa.

Kävin vuokraamassa illaksi The Social Networkin. Seuraavaksi siis oli luvassa totaalinen uppoaminen sohvalle. Kissa mahan päällä (Sakun lemppari paikka sohvalla silloin kun joutuu jakamaan sohvansa jonkun muun kanssa), karkkipussi kainalossa tutustuin facebookin ihmeelliseen tarinaan ja pakko todeta että tykkäsin kyllä leffasta paljon.

Itsekin Facebookissa notkun päivittäin lukuisia tunteja tekemättä oikeastaan mitään ja toisinaan suoraan sanoen kytäten ihmisten elämää. Oli hauska huomata, että siihen se Facebook leffan mukaan perustuu: Facebook luotiin, jotta tietäisimme kuka on kenenkin kaveri, seurusteleeko hän kenen kanssa ja mitä hän tekee vapaa-aikanaan, ilman että joutuisimme suoraan kysymään näitä asioita ihmiseltä itseltään. Myös se, että elokuvan mukaan Mark Zuckerberg ei luonut Facebookia vain tehdäkseen ison kasan rahaa (jota tosin sitten teki) vaan tehdäkseen vaikutuksen muihin ja erääseen tiettyyn tyttöön, lisäävät tarinalle oman hohtonsa. Oli tarina sitten täysin totta tai ei, suosittelen kyseisen pätkän katsomista. Jesse Eisenbergin esittämä Zuckerberg on kaikessa sosiaalisessa taidottomuudessaan ja neroudessaan loistava ja kun elokuva vielä pyörii lähes kaikkien tunteman aiheen ympärillä on viihtyminen taattua!

Mutta nyt alkaa päivä olla pikkuhiljaa pulkassa ja aika mennä nukkumaan kuin mikäkin mummo jo kymmeneltä. On näet kertynyt tuota univelkaa jo jonkun verran... Palailemisiin!